Kyllä, tämä on aivan pakko tuoda ilmi teille.
Neosta on tullut sisäsiisti kiitettävässä viiden ja puolen kuukauden iässä. Tämä on kyllä oikeasti riemuvoitto, sillä villit ajatukseni laukkasivat vuotiaaseen, sisälle pissivään koirapoikaan. Onneksi näin siis ei käynyt.
Ja olen tehnyt äidistä niin koiraihmisen. Tai pitäiskö pikemminkin sanoa, että Neoihmisen... :---D Sain sen nyt kuitenkin suostumaan barffaukseen, tai oikeastaan se ihan itse ehdotti sitä sanomalla "Silloin, kun meillä oli joskus kotona koiria, me syötettiin niille lihaisia luita! Pitäisköhän Anna meidänkin nyt Neon kanssa...". Sain äidin myös mukaan Turun tammikuiseen näyttelyyn, koska hän haluaa nähdä aikuisia mitteleitä. TUo myös katsoi minun kanssani koiran hyvinvointi-dvd:n. Riemuvoitto numero kaksi, osaan aivopestä ihmisiä.
Ja minä keräsin luuni ja päätin, että ensi vuonna suuntaan pentu-/arkitottelevaisuuskurssille. Äiti lupasi kustantaa tämänKIN lystin. Koska "Se on ihan varmasti hintansa väärti".
Ei mulla muuta. Paitsi että! Sain joululahjaksi lisäsalaman ja rakastan sitä. Näytän teille kuvia heti, kun pääsen koiran kimppuun, joka otti lomaa minusta, tai toisin päin (ei sittenkään, ei ole oikeasti yhtään kiva olla siitä aina joskus erossa).
Nyt virallinen "ei mulla muuta"-lausahdus. Ei mulla muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti