2. marraskuuta 2011

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme

Karhunpoika sairastaa, häntä hellikäämme.
Lääkkehillä hoidelkaa Nalleystäväämme.
Maito tuore lämpöinen hyväks olla voisi.
Vehnäkorppu valkoinen ehkä avun toisi.

Patjaksensa parahin matto levitellään,
Peitteheksi toinenkin kääritähän hellään.
Laulu kaunis lauletaan univirreksensä,
Itse käymme uinumaan hänen vierellensä.

Vahtikoira vartio uskollisna meitä,
Kunnes koittaa aamunkoi, hän ei meitä heitä.
Uni paras lääke on, siitä nauttikaamme.
Nalle-raukan kuntohon aamuksi jo saamme.
 
Pikkupoitsulla oli masu sekaisin viime viikolla, koska se sai syötyä muovipussia, jossa oli ollut lampaantalia. :s Nyt tuolla on vatsa taas sekaisin, koko yö meni oksennellessa. Aamulla soitettiin eläinlääkäriin, sieltä saatiin ohjeet odotella ja tarkkailla tilannetta ja oksentelun jatkuessa tulla käymään. Käytiin tunti sitten lääkärissä eikä sekään osannut oikein sanoa mikä massua taas vaivaa, mutta saatiin ainakin pahoinvointilääkkeet ja Aptusta. Toivottavasti pikkumies tulisi kuntoon! Ainakaan se ei kovin apaattinen ole, ulkona se on ollut oma itsensä.
Nyt on kyllä puhti sekä minulta että koiralta pois. Oon itsekin kuumeessa eikä kukaan muu ole ollut kotona, joten oon tarkkaillut ja hoitanut koiraa. Mutta eiköhän se elämäkin ala kohta jo voittaa!

Eläinlääkäri kehui Neoa erilaiseksi. Hänen mielestään Nemppa on niin ihanan luonteinen spitziksi. :--D Silmätkin niin kiltit, voin kyllä allekirjoittaa saman!